Miten koulutustausta vaikuttaa kumppanin valintaan?

Onko koulutuksella merkitystä kumppanivalintaan? Tilastojen valossa kyllä näin näyttäisi olevan.

Koulutustasolla on merkitystä puolison valinnassa. Melkein joka toisella suomalaisella parilla on kummallakin samantasoinen koulutus. Voimakkaimmin tämä näkyy ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden parien kohdalla. Kaikkein vähiten tällaisella on merkitystä keskiasteen koulutuksen käyneiden kohdalla. 

On oikeastaan melko harvinaista, että kumppaneiden välillä olisi kovin isoja koulutuseroja. On vähän yllättävääkin, miten vähän eri koulutusasteen omaavat ihmiset ylipäätään kohtaavat toisiaan. Tai jos kohtaavatkin, juttu ei etene mihinkään vakavampaan, eikä ainakaan avioliittoon asti. 

Ovatko naiset nirsoja?

Meillä edelleen elää sitkeässä sellainen myytti, että korkeasti koulutetut naiset ovat niin nirsoja, etteivät he kelpuuta ketään kumppanikseen. Tutkimuksissa on kuitenkin saatu selville, että kaikkein todennäköisimmin ilman kumppania jäävät matalasti koulutetut naiset ja miehet. Eivät korkeasti koulutetut naiset jää ilman kumppania, vaan he huolivat kyllä itseään matalamminkin koulutuetun miehen.

Tyttö ja poika

Monella ylemmän korkeakoulutuksen suorittaneilla naisilla on myös saman koulutusasteen suorittanut kumppani. Ja mikäli parien koulutusasteissa on eroavaisuuksia, monesti naisilla on korkeampi koulutustaso ja vain joka viidennen parin miehellä on korkeampi koulutus.

Mikä tällaista samanlaisen koulutustason esiintyvyyttä sitten selittää? Saattaa olla, että monella on tärkeänä kriteerinä kumppanin valinnassa samanlaiset arvot, elämäntyyli ja maailmankuva. Taikka sitten tavataan enimmäkseen koulutettuja henkilöitä joko työn kautta, koulussa tai harrastusten myötä. Monet laittavat jopa treffi-ilmoitukseensa kriteeriksi koulutustason, tällaisia ilmoituksia onkin E-kontakti tai Tinder yllättävän täynnä. 

Nettideittailusta apua kumppanin valintaan?

Deittimaailmassakin on tapahtunut muutosta, sillä ensimmäistä kertaa Tinderissä tai E-kontaktissa paria etsivä lapsentekoiässä oleva nainen on keskimäärin korkeammin koulutettu kuin siellä kumppania etsivä samanikäinen mies. Ihan kaikille ei paria löydykään koulusta tai työelämästä. Nettideittailu onkin tähän ongelmaan ratkaisu, sillä näin paria etsivä sinkku voi laajentaa hakua oman piirinsä ulkopuolelle. On kyllä totta, että nettideittailusivustolla voidaan asettaa hyvinkin tarkat kriteerit halutun kumppanin koulutustasosta ja mikäli koulutusasiat eivät kohtaa, swaipataan ehdokas surutta vasemmalle. Tosin on myös fakta, että sivistys, käytöstavat ja elämänasenne tulevat ihan jostain muualta kuin siitä, millaiset koulutukset on käyty. Iän myötä koulutustaso muutenkin menettää merkityksensä. Tällöin pohditaan hieman toisenlaisia asioita, kuten vaikkapa miten mies osoittaa kiinnostuksen.

Arvot ovat tärkeät

Eri ihmiset arvostavat eri asioita kumppanissa. Toiset haluavat jakaa ammattiin liittyviä juttuja ja toiset taas tykkäävät jutella ihan kaikesta muusta kuin työstä. Voi ollakin mukavaa jutella työasioista vain kollegoiden kanssa ja kotona nollata aivot ja keskittyä ihan muihin asioihin kumppanin kanssa. 

Ihmiset saattavat pohtia, onko kumppanin koulutustasolla vaikutusta myös muihin asioihin, kuten lasten kasvatukseen, harrastuksiin, politiikkaan, kulttuuriin tai uskontoon. Mutta koulutustausta ei välttämättä vaikuta kumppaneiden arvoihin ja mielenkiinnon kohteisiin, eikä siitä siis voi vetää kovin jyrkkiä johtopäätöksiä. Toki toivotaan, että tuleva kumppani olisi samalla sivulla kuin itsekin ja jakaisi omat kokemukset ja ajatukset. 

Suhteella on todennäköisesti enemmän potentiaalista tulevaisuutta, jos kumpikin osapuoli tuntee toistensa arvomaailmat ja he ajattelevat samoin kuin itsekin niistä itselle tärkeistä asioista ja päämääristä elämässä. Tällaisia tärkeitä arvoja ovat mm. toisen kunnioittaminen ja arvostus, avoimuus, kuuntelemisen taito, läsnäolo ja halu kohdella toista hyvin. 

Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu kyky kertoa omista tunteista ja ajatuksista. On hyvä myös osata aidosti kuunnella toisen osapuolen ajatuksia ja kunnioittaa sitä, mitä hän kertoo itsestään ja tunteistaan. 

Arvoihin voi kuulua myös, että annetaan toisilleen vapautta ja tilaa kehittyä. Molemmilla saa siis olla myös parisuhteen ulkopuolista sosiaalista elämää ja silti kumpikin luottaa toisiinsa. Ja jos jotain on sovittu, niistä myös pidetään kiinni. 

Tärkeä arvo on myös sallia toistensa olla juuri sellaisia kuin ovat, ilman että tarvitsee esittää mitään tai käyttäytyä kuten yhteiskunnan normit edellyttävät. Jokainen saa määrittää itse omat norminsa ja keksiä vaikka erilaisia treffi-ideoita joka viikolle. 

Koulutuserot voivat osua omiin kipeisiin kohtiin

Nainen lukee kirjaa

Jos koulutustasoissa on isoja eroja, ne saattavat osua omiin kipeisiin kohtiin. Eli siis omiin riittämättömyyden tai huonommuuden tunteita. Tai jos kumppaniehdokas onkin opiskellut enemmän kuin itse, se saattaa kolahtaa itsetunto-ongelmiin. Tämä voi herättää kokemuksen huonompana ihmisenä olemisesta. 

Tässä ei siis olekaan kysymys koulutustasolta, vaan juuri nimenomaan näistä omista käsittelemättömistä kipupisteistä. Suhteessa onkin tärkeä saada tuntea olevansa tärkeä, että kelpaa ja on toiselle rakas. Voi olla että koulutustaustaan liikaa keskittyvä käyttää sitä vähän kuin tekosyynä, että pelkää sisimmässään sitoutua henkisesti toiseen ihmiseen ja pyrkii alitajuisesti hakemaan toisesta virheitä ja puutteita, ettei tarvitse ottaa riskiä ja luottaa toiseen ihmiseen.  

Vastakohdat eivät täydennäkään toisiaan? 

Samankaltaiset henkilöt hakeutuvat luonnostaan yhteen, eli tämä on positiivista valikoivaa parinmuodostusta. Joillekin voikin tulla yllätyksenä, että vastakohdat eivät täydennäkään toisiaan, vaan samankaltaisuus vetää puoleensa. Jos on sitä mieltä, että kyllähän koira koiran tunnistaa, ymmärtää helposti, miksi ihmiset hakevat sellaista kumppania, joka on samanlainen kuin he itsekin. 

Parinvalintaan vaikuttaa myös lapsuudenaikaisen perheen sosioekonominen asema sekä samankaltaiset kokemukset, arvot ja asenteet, sillä nämä auttavat ymmärtämään toista paremmin.  Asuinpaikkakunnalla on merkitystä, samoin fyysisillä koulutusrakennuksilla. Yliopistossa opiskelevat eivät välttämättä kohtaa lainkaan ammattiopistossa tai ammattikorkeakoulussa opiskelevia, jos nämä koulurakennukset sijaitsevat täysin eri puolilla kaupunkia. Myös vapaa-aikaa vietetään usein ainoastaan siinä tutussa ja turvallisessa omassa opiskelijapiirissä.

Voi olla kyse myös kunnianhimosta eli jos itse tähtää urallaan korkealle, haluaa rinnalleen kumppanin, joka myös on kiinnostunut työstään ja haluaa yletä urallaan, eikä suhtaudu siihen välttämättömänä pakkona. Tällöin se yhteinen sävel vaan löytyy paremmin juuri nimenomaan korkeakoulutettujen henkilöiden kanssa.